Mitä on dynaaminen kuormituksen tasapainotus?

Dynaaminen kuormituksen tasapainotus säätää sähköauton laturin virtaa reaaliajassa kodin tai kohteen vapaaseen kapasiteettiin sopivaksi. Anturi, kuten virtamuuntajan (CT) pihdit tai mittari, mittaa kokonaiskuormitusta. Kun uuni tai lämpöpumppu käynnistyy, laturi alentaa virtaansa 6 A:iin asti ja nostaa sitä jälleen, kun muu kuormitus vähenee. Jos edes 6 A:n virtaa ei ole käytettävissä, lataus keskeytyy.

Tarkoituksena on välttää määritetyn liitäntä- tai piirirajan ylittymistä ja samalla hyödyntää paremmin jo käytettävissä olevaa kapasiteettia. Tämä voi vähentää tai viivästyttää verkon laajennustarvetta, mutta se ei korvaa asianmukaista sähkösuunnittelua tai suojausjärjestelmiä.

Miten sähköauton latauslaite tunnistaa käytettävissä olevan kuormituksen?

Sähkömittari, virtamuuntaja tai kiinteistöautomaatiojärjestelmä mittaa sähkönkulutusta asennuksen sopivasta kohdasta. Paikallinen ohjain, laturi tai energianhallintajärjestelmä vertaa mittaustulosta määritettyyn raja-arvoon ja laskee sähköauton sallitun kulutuksen.

Laturi asettaa tämän jälkeen virranrajoituksen. Monipaikkaisessa latausasemassa käytettävissä oleva sähköautojen latauskapasiteetti on myös jaettava kytkettyjen ajoneuvojen kesken. Säätöpiirin, tiedonsiirtoreitin, mittaustarkkuuden ja varajärjestelmän toiminnan on kaikkien sovittava asennukseen.

Mitä tarvitset

  • Anturi: CT-pihdit tai mittari pääliitännässä.
  • Ohjain: laturissa, paikallisessa ohjaimessa tai energianhallintajärjestelmässä.
  • Yhteensopiva laturi, joka tukee muuttuvaa virranrajoitusta.
  • Määritetty raja-arvo: pääsulakkeen nimellisarvo vähennettynä turvamarginaalilla.
  • Varavirta tilanteisiin, joissa anturi tai liitäntä pettää.

Staattinen ja dynaaminen kuormituksen tasapainotus

Staattisessa kuormituksen tasoituksessa kiinteä tehomäärä jaetaan latureiden kesken. Se ei lisää sähköautojen latauskiintiötä silloin, kun muualla rakennuksessa on hiljaista.

Dynaaminen kuormituksen tasapainotus ottaa huomioon myös muut kohteen kulutusvaatimukset. 100 A:n liitäntä voi ohjata enemmän virtaa sähköautoihin silloin, kun keittiöiden, lämmityksen tai koneiden kulutus on vähäisempää, ja vähentää latausta, kun näiden kulutuksen kasvaa. Määritetty turvamarginaali on edelleen osa järjestelmän suunnittelua.

Esimerkki: norjalainen talo, jossa on 63 A:n pääsulake

Norjalaisissa taloissa yleisin pääsulake on 63 A:n kolmivaiheinen sulake 230 V:n IT-verkossa (NVE). 230 V:n IT-verkossa amina-laturit lataavat vain yksivaiheisesti, enintään 7,4 kW:n (32 A) teholla. Taulukosta näkyy, kuinka dynaaminen kuormituksen tasapainotus muuttaa latausvirtaa päivän aikana.

Tilanne Talon kuormitus (suurin vaihe) Vapaa virta Laturin virta Latausteho
Yö, vähän muuta päällä 15 A 48 A 32 A (laturin enimmäisvirta) noin 7,4 kW
Ilta, uuni ja vedenlämmitin päällä 40 A 23 A 23 A noin 5,3 kW
Huippukulutus, lämpöpumppu ja ruoanlaitto 55 A 8 A 8 A noin 1,8 kW
Lähellä sulakkeen raja-arvoa 60 A 3 A Alle 6 A, joten lataus keskeytyy 0 kW

Vapaa virta on 63 A:n sulakkeen nimellisarvo vähennettynä talon kuormituksella. Latausteho on laturin virta kerrottuna 230 V:lla. Esimerkissä ei ole huomioitu turvamarginaalia, jonka asentaja asettaa sulakkeen nimellisarvon alapuolelle.

Tarvitsetko dynaamista kuormituksen tasapainottamista?

Tästä on eniten hyötyä silloin, kun laturi voisi muuten kilpailla suurten kuormien kanssa, kun useat laturit jakavat rajoitetun liitännän tai kun laajennusta on odotettavissa tulevaisuudessa. Yksinkertaisessa asennuksessa, jossa on runsaasti varattua kapasiteettia, sitä ei välttämättä tarvita.

Kotitalouksissa tärkeintä on yleensä estää pääliitännän ylikuormittuminen. Työpaikalla tai varikolla järjestelmä voi myös jakaa kapasiteettia tasapuolisesti, suojata tuotantokuormia tai asettaa etusijalle ensin lähtevät ajoneuvot. Lue, miten ajoneuvokannat ja kaupalliset toimipaikat hallitsevat näitä prioriteetteja.

Edut

  • Pääsulake ei laukea, kun uuni, lämpöpumppu ja laturi ovat käynnissä samanaikaisesti.
  • Monissa kodeissa voidaan välttää suuremman verkkoliitännän tai pääsulakkeen asentaminen.
  • Aurinkosähkön tuotantoa mittaavan anturin ansiosta laturi voi hyödyntää entistä enemmän omaa aurinkosähköäsi.

Tarvitaanko kuormituksen tasapainottamiseen älymittaria?

Ei välttämättä. Monissa järjestelmissä käytetään erillistä anturia tai yhteensopivaa paikallismittaria, koska se tuottaa ohjausyksikön tarvitseman paikallisen mittaustuloksen. Energiantoimittaja voi käyttää sähköyhtiön älymittaria tariffien tai palveluiden hallintaan, mutta kyseessä on eri käyttötarkoitus.

 

Mitä tapahtuu, jos viestintä epäonnistuu?

Suunnittelussa tulisi määritellä turvallinen varavirta tai keskeyttää lataus, jos luotettavia kuormitustietoja ei ole saatavilla. Laitoksen suojauksen kannalta paikallinen ohjaus voi välttää riippuvuuden etäisestä pilviyhteydestä. Pilvipohjainen CPMS-järjestelmä voi edelleen asettaa laajemmat aikataulut ja prioriteetit, kun taas paikallinen taso valvoo välitöntä sähkökuormituksen ylärajaa.

Miten se eroaa älykkäästä lataamisesta ja V2G:stä?

Kuormituksen tasapainottaminen on yksi älylataustoiminto, joka keskittyy rajalliseen kapasiteettiin. Älylataus voi myös mukautua hintojen, aurinkosähkön tai lähtöaikojen mukaan. V2G-tekniikka mahdollistaa energian siirron ajoneuvosta verkkoon. Vertailussamme älylatauksesta, kuormituksen tasapainottamisesta ja V2G-tekniikasta eritellään näiden vaatimukset toisistaan.

Miten amina sopii

amina M ja M2 suorittavat dynaamisen kuormituksen tasapainottamisen paikallisesti Xemex P1MB- tai CSMB-anturin avulla, joka mittaa pääliitännän kuormitusta. Nykyisissä tuotetiedoissa mainitaan myös Modbus RTU ja integroitu energiamittari. amina C voi alentaa latausvirtaansa 6 A:iin asti, kun CSMS tai energianhallintajärjestelmä lähettää alarajan. amina 1 ja amina S eivät tasapainota kuormitusta itsenäisesti: ne tarvitsevat kolmannen osapuolen sovelluksen tai alustan.

amina toimittaa latauslaitteiston ja tekee yhteistyötä CPMS:n sekä energia- ja asennuskumppaneiden kanssa. Mittarin sijoituspaikka, ohjain, raja-arvot ja testattu integrointi on vielä määriteltävä kunkin kohteen osalta.

Lähteet

  • NVE, Sweco Norge AS:n raportti Norjan matalajänniteverkosta (2015), jossa esitetään verkkotyypit ja pääsulakkeiden koot: PDF
  • NVE:n raportti 74/2016 sähköautoista ja sähköverkosta: PDF
  • IEC 61851-1, sähköautojen konduktiivisen latauksen standardi, jossa määritetään 6 A:n arvo pienimmäksi latausvirraksi, jonka laturi voi ilmoittaa